Punnitus päivä

Tänään oli siis punnituspäivä!

Elikkä mitat nyt

Rinnan ympärys: 106 / -2cm
Käsivarsi: 38 / ei muutosta
Lantio: 92/ -2cm
"Uimarengas": 120 /-2cm
Reisi: 66 / - 1cm
Pohje 44 / ei muutosta

ja uutena nyt muistin ottaa hanurin ympärimitan ja se oli tällä hetkellä : 116

Paino 97,2

Eli siinä ois tämän päivän tulos. Ihan olen taas tyytyväinen ,kun miettii että kilpparin kanssa tässä mennään. Hassua ajatella ,että tasan vuosi sitten painoin tarkalleen 10kg enemmän! Miksi nyt on silti tosi paljon isompi olo kuin ennen?

Tänään ei asunnoista kuulunut mitään ja se asunto josta ehdin jo hetken innostua oli jo mennyt. Siitä murheissani ja stressissä lähdin aijemmin koulusta. Ei vaan keskittyminen pelannut...

Kaupungilla kävellessä ja pari asiaa hoitaessa pää suorastaan pakotti marssimaan kiinalaiseen syömään ! "jos vaan tänään,ei se vaa`alla näy" . Tein aivan mielettömän työn että sain itteni kaupan kautta (patukkaa naamaan ni palautu verensokeritkin kohdalleen) äkkiä bussiin edes ostamatta mitään typerää! Ihan kun ois tapellu toisen ihmisen kanssa.

Kaiken tän stressin keskellä , kun vanha minä käskee syömään ja lohduttamaan itseään sillä taistelee tämä uusi minä joka haluaa onnistua edes jossain. Voi kun tää elämäntilanne hellittäs ees sen verran,että uskaltaisi huokaista pelkäämättä pahinta.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Iso L

Järjetön luuseri olo!!

Miksi? Sorruin eilen laittamaan illan salaattiin juustoa... Koko päivä meni juosten ja korvasin pari ruokaa patukoilla. Noh menot jatkui puoli 11 asti melkein ja viimesen ruuan väliin tuli yli 5h ja järjettömässä nälässä ja pienessä suru mielessä menin ja lisäsin ton juuston salaattiin... Kalorit meni yli 900... Tänään ollut sitten kova itsesyyttely ja morkkis ja lisäsin sitten tänäänkin juustoa,tosin tän päivän kalorit reilu 600 luokkaan nyt. Miten pieni moka voi aiheuttaa päässä järjettömän luovuttaja fiiliksen? Ei auta kun pitää sitkeästi itseään kasassa ja jatkaa sitkeesti eteenpäin! Nyt en aijo luovuttaa!!

Eilen oli muutenkin tosi heikko olo koko päivän.Luulen että se johtui kun en juonu tarpeeks,koska unohdin pullon kotiin ja en sitten koulussa juonut juuri ollenkaan.

Minulla tällä hetkellä ei koulun lisäksi ole kovin monta varmaa asiaa elämässäni, joten tämä on nyt pakko pitää!

Eilen hajosi lempihousunu ja en millään viitsisi ostaa uusia,jos (KUN) tässä nyt saisi painoa alas ja voisi ostaa kokoa pienemmät ,joten ne saa odottaa:)
Muutenkin olen tehnyt itselleni pieniä etappeja ja niistä sitten luvannut itselleni pieniä ja isompia palkintoja. Ensinmäinen etappi on tuo 95kg ja sillon saan luvan mennä hierojalle.

Sorruin ostamaan ihQ pinkin sheikkerin! <3

Tunnesyöpön tutut tavat..

Minähän olen oikein oppikirjan mukainen tunne syöppö! Joka tunteeseen on voinut aina syödä, suruun mättöä,iloa juhlitaan herkuilla,tylsyyden yllättäessä voi sipsipussin ottaa seuraksi,yksinäisyyden herkut ovat korvanneet jo monta vuotta...
Tänään onkin ollut tunne puolella aivan järjetöntä myllerystä ikävien tapahtumien seurauksena. Ensimäinen ajatus oli ,että aivan vi**n sama mistään dietistä ko kaikki menee muutenkin pieleen,eikun kaikki kaapista nassuun mitä löytää! MUTTA sain pidettyä pään kasassa. Hetken itkutuokion jälkeen tein iltapalan,eli pari hapankorppua tonnikalalla ja raejuustolla (en ehtinyt syömään tapahtumien takia 2 pussia ,jotka korvasin tuolla). Nyt on voittaja olo,vaikka edelleen tapahtuman tunteet myllertää.

Muuten tämä päivä mennyt ruuan osalta tosi iisisti,jopa koulussa opettaja kyseli tunnin aikana juomastani litkusta ja opiskelija kaverit tahtoivat maistella (todeten ettei ole heidän juttunsa:P ).

Löysin yhdestä kaupasta paljon halvemmalla noita pirtelöitä ja vähän isompia pakkauksia oli tarjouksessa, joten nyt on eväät varmaan pariksi viikoksi. Viikonlopulle ostin sokerittoman coca-colan (Lidlin version),jotta "karkkipäivälle" on jotain aivojani huijaamaan.

Kuvia piti ottaa ostoksista,mutta unohdin kaiken sekasorron keskellä,joten kuvattomaksi jää tämä päivitys.