Päivä 13

Viikonloppu ja sen kunniaksi ostin kalorittoman limpparin:P

Eilinen oli tosi tiukka... Pää huuti ja aneli suolaa=sipsejä! Voi luoja sitä ittensä huijaamista "jos ostat vaan säilöön pussin ja syöt vaikka vaan kaks pahimpaan oloon" ja PAH ihanko se siihen koskaan jäisi! Eli en todellakaan sortunut lähtemään kauppaan ja ostamaan sitä sipsipussia.

Tänään menty tähän mennessä parilla pirtelöllä (suklaa ja marja) sekä salaatti annoksella ,jossa tonnikalaa ja raejuustoa protskuna. Kalorit tällähetkellä 428.

Tänään aamun tuli siivoiltua ja pestyä pyykkiä (elukoilla karmea karvanlähtö joten imurointia riittää...) . Pitäisi saada tuohon vanhaan sykemittariini uusi patteri ni saisi seurattua siitä kulutusta. Kävelylläkin käytiin ihanassa,mutta kylmässä säässä. 

Iltasin tulee paljon tehtyä japanilaisia ristikoita kun katselee elokuvia. Käsille pakko edelleen saada töitä ,joten nuo ristikot on ihan pop neulomisen lisäksi. 

Ensi viikko enää aikaa löytää asunto. Huonolta näyttää. Toukokuussa olisi asuntoa tarjolla,mutta tässäpä olisi huhtikuu välissä. Eilen laitoin hakemusta yhteen asuntoon ja firmaan,josko niiltä irtoisi joku katto pään päälle. Meinaa HIEMAN stressiä pukata. 

Maanantain punnitus vähän jännää! Olen kyllä  vähän huijannut ja käynyt välillä aamuisin vaa`alla kattomassa mikä tilanne sillä hetkellä. Miksi pitää olla näin kärsimätön?!

Vanhat tavat tiukassa

Yksi iso ongelmani on itselleni valehtelu ja asioiden kertomatta jättäminen (silloinhan niitä ei ole tapahtunut?), etenkin jos asia koskee itseäni tai avun tarvetta. Esimerkiksi tänne blogiin on hankala kirjoittaa sortumisista,mutta miksi? Ehkä pelkään tuomitsemista,leimaamista luuseriksi.. Vaikka ajatus on itselleni kirjoittaakkin ja tsempata muita (koska kaikillahan on mm. sortumisia ja huonoja päiviä?).

Eli eilen sorruin..söin salaattia ihan ok annoksen kera seitin ja katkarapujen,MUTTA meninkin sitten santsaamaa pelkkiä rapuja... Kirjasin kaikki määrät rehellisesti kiloklubiin ja jäi kalorit alle 800,mutta morkkis on silti... Tänä aamuna vaaka onneksi näytti vähemmän kun eilen,että taisin selvitä vaan itsesyytöksillä.

Eilen tuli ihana fiilis kun ystävä,jonka olen nähnyt n.kolme viikkoa sitten kysyi olenko laihtunut! Kuulemma se näkyy ^^( eli varmasti pahin sipsisuola turvotus on poissa,mutta silti). Tänä aamuna myös pesukonetuoreet "farkut" sujahti jalkaan kivuttomasti:) Pieniä iloja ja tsemppareita tämmöset:)

Tämmöinen nopea koulussa kirjoitettu päivitys tähän väliin :)