Vanhat tavat tiukassa

Yksi iso ongelmani on itselleni valehtelu ja asioiden kertomatta jättäminen (silloinhan niitä ei ole tapahtunut?), etenkin jos asia koskee itseäni tai avun tarvetta. Esimerkiksi tänne blogiin on hankala kirjoittaa sortumisista,mutta miksi? Ehkä pelkään tuomitsemista,leimaamista luuseriksi.. Vaikka ajatus on itselleni kirjoittaakkin ja tsempata muita (koska kaikillahan on mm. sortumisia ja huonoja päiviä?).

Eli eilen sorruin..söin salaattia ihan ok annoksen kera seitin ja katkarapujen,MUTTA meninkin sitten santsaamaa pelkkiä rapuja... Kirjasin kaikki määrät rehellisesti kiloklubiin ja jäi kalorit alle 800,mutta morkkis on silti... Tänä aamuna vaaka onneksi näytti vähemmän kun eilen,että taisin selvitä vaan itsesyytöksillä.

Eilen tuli ihana fiilis kun ystävä,jonka olen nähnyt n.kolme viikkoa sitten kysyi olenko laihtunut! Kuulemma se näkyy ^^( eli varmasti pahin sipsisuola turvotus on poissa,mutta silti). Tänä aamuna myös pesukonetuoreet "farkut" sujahti jalkaan kivuttomasti:) Pieniä iloja ja tsemppareita tämmöset:)

Tämmöinen nopea koulussa kirjoitettu päivitys tähän väliin :)